Olen laittanut merkille sen katseen silmissä, kun tahtoo olla markkinoiden paras, tai ainakin hemmetin hyvä siinä mitä tekee.
Menestyvissä yrittäjissä tämä piirre huokuu usein todella vahvasti ulospäin. Ennen kaikkea se uteliaisuus oppia asiakkaista, eikä silloin tarjoilla suoraan ratkaisuja. Kuunnellaan asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osataan esittää oikeita kysymyksiä.
Joskus pallotellaan ehkä äkkiseltään järjettömilläkin ideoilla, mutta uutta kokeiltavaa ja lopulta myytävääkin sitten syntyy.
Menestyvillä on uskomaton kyky jäsentää mahdollisuudet nopeasti aina nopeaan kokeiluun saakka. Näin keinoin epäonnistutaan tai onnistutaan. Varmistetaan olettamat. Opitaan nopeasti, eikä rahaa mene hukkaan pelkkään epäilyyn.
Menestyvät palvelut vaatii alkuun huonojakin ideoita
Tämän olen ajan saatossa kokenut, että mikäli joku tyrmää ideoitasi heti alkuun, ei voi tapahtua sitä arvokasta ideoiden jalostumista. Mikäli hän joka tyrmää tekee tätä usein, niin hänelle et mielellään kerrokaan uusista ideoista, koska koet sen ajan haaskaamiseksi.
Kannattanee myös kiinnittää huomioita myös keinoihin miten saat toisen kiinnostumaan uudesta ideastasi. Tätä kykyä myydä ideoita ei kaikilla ole. Voit olla vasta idean alkuvaiheessa, missä et vielä osaa jäsentää lopputuotosta mielenkiintoiseksi kuultavaksi, joka herättäisi vastapuolen mielenkiinnon kuunnella. Et siis kykene vielä sanomaan, että kun tehdään näin, niin säästetään tuhansia tai yrityksemme saa näin paljon lisää rahaa.
Sitten voi olla, että esittämäsi idea sukeltaa heti yksityiskohtiin, joka voi pakottaa kuulijan ajattelemaan liiankin järjellisesti. Tätähän aivomme taas koittavat välttää, koska aivomme kuluttavat keskimäärin kolmanneksen päivittäisestä energiastamme.
Uskallus ja kannustus esittää ideoita voi siis kärsiä, mitä enemmän uusia ideoita tyrmätään jo alkumetreillä. Ideoiden sparraus on hyvästä, eikä kannata heti alkuun katkoa kaikkien ideoiden siipiä, vaikka tuntuisikin siltä ettet ihan jaksa kuunnella sitä kymmenettä ideaa tälle päivälle.
Optimistien kanssa ideointi voi joskus kantaa uskomattomiin keskusteluihin. Ongelmana näissä yleensä on, ettei niistä välttämättä jäsenny kokeilukelpoista. Tarvitaankin tyyppejä, jotka osaa jäsentää ideoita liiketoimintalähdöiksi. Vasta sitten, kun idea on jalostunut ja jäsentynyt riittävästi, niin koeponnistus vähemmän optimistien parissa voi olla aiheellista.
Löytyyhän yrityksestäsi nämä tyypit?
Hän joka pursuaa ideaa
Hän joka näkee bisneksen näissä ideoissa ja yhdistelee toimivia asioita yhteen
Hän joka osaa laatia toimintasuunnitelman miten homma saadaan käytäntöön.
Hän tai he jotka toteuttaa tätä suunnitelmaa
Yksin yrittäjässä nämä pitää löytyä yhdestä ja samasta ihmisestä. Uskomatonta, mutta heitäkin löytyy.
Kaikissa meissä näitä ominaisuuksia ei ole ja se on hyvä tunnistaa sekä tunnustaa. Näin ollen on hyvä rakentaa ympärilleen osaajien verkko. Eikä hätää vaikkei sitä vielä löydykään, sillä meidän puoleen voi aina kääntyä. Lupaamme ettemme todentamatta tyrmää yhtäkään ideaa.
Miten käy kun rakastuu liikaa omiin ideoihin?
Uskooko hän vastalauseita, joka on syvästi rakastunut ideaansa, ettei se voikaan toimia? Vai joutuuko sen oppimaan kantapään kautta, jopa liiankin suurin tappioin?
Toisaalta voiko mikään menestyä, ellei tätä rakkautta omaan ideaan olisi? Omiin ideoihin rakastuminen onkin se suuri haaste ja samalla voimavara.
Tuskin kukaan maailmassa menestyisi ilman intohimoa ja rakkautta omaan ideaan. Ylpeys ja intohimo omaan tekemiseen on juuri se mikä useimmiten myy. Tämä saa vastapuolen innostumaan ja ymmärtämään, että nyt oikeasti ollaan osaajan kanssa tekemisissä. Rakastuminen ideaan antaa syyn sille miksi olet ylipäätään olemassa ja miten tulet auttamaan maailmaa sekä ihmisiä tällä ideallasi.
Kolikon toinen puoli voi olla petollinen. Etenkin, jos rakkaus omaan ideaan on sokaisevan suurta. Näet turhan optimistisena maailman tarpeet ja uskot omiin olettamuksiin. Unohdat varmistaa olettamuksiasi tai et usko, vaikka miten totuutta sinulle esitellään. Tosin monen monta menestyvää ideaa on torpattu jo alkumetreillä ihan toimimattomana ja silti siitä on kasvanut suuri menestystarina.
Ikävä kyllä taas monen moni yritys kaatuu, kun se alkuperäinen motivaatio olemassa olemiseen hiipuu ja tuo kuvaamani intohimo hiipuu.
Asiakastarvelähtöinen palvelukehitys saa ideat toimiviksi
On olemassa hyviä ja huonoja palvelukehityshankkeita. Huonoissa uskotaan sokeana olettamiin ja siihen mitä asiakas voisi tarvita. Todentaminen eli olettamien varmistaminen jää tekemättä. Pahimmillaan tässä kehityksen pyörässä on voinut kulua vuosiakin ilman, että on uskallettu kysyä asiakkaalta miten hän tuntee ja kokee asiaan olevan.
Osaamistamme on palvelukonseptin kehittäminen asiakastarvelähtöisestä. Idean selkeytttäminen ja jäsentäminen aina kokeiltavaksi konseptiksi. Kokeilu kannattaa tehdä pienessä mittakaavassa, jotta idean toimivuus voidaan varmistaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Oppimme auttaa sinua välttämään suurimmat palvelukehityksen sudenkuopat ja löytämään asiakastarpeisiin sopivat ratkaisut. Vieläpä viemään ne tasolle missä asiakaskokemus on varmasti sellainen, että sitä kelpaa myydä ja asiakkaankin ostaa.
Palvelukehityksen elinehto on saada kerättyä uusia ideoita ja kokemuksia ympäriltä, yhdistellä niitä ja rohkeasti kokeilla mikä palvelukonsepti toimii. Tämä on etenkin PK -yritysten kilpailuvaltti. Ketteryys kokeilla markkinassa nopeasti uutta, ilman suuria ja aikaa vieviä kehitysprojekteja. Emmekä unohda julkisten palveluiden tuottajia ja tarjoajia, vaan tarjoamme palvelukehitysosaamisemme myös heidän käyttöön.
Sparraamo -palvelussamme voimme kehittää idean kokeiltavaksi palvelukonseptiksi jopa puolessa päivässä.
Jari Järvinen | Jkaksi Oy
Comments