Lukeminen kannattaa aina, kuten Jörn Donner mainoksessa aikanaan sanoi. Ajattelinkin jakaa kirjaesseitäni näin blogin muodossa, jos joku vaikka saisi näistä ideoita omiin lukemisiinsa tai peilattua ajatuksiaan luettuaan itse kirjan.
Kim Väisäsen kirjoittama Väärää yrittämistä on siinä mielessä mielenkiintoinen kirja yrittämisestä, että jo johdannon aikana moni alkaa todennäköisesti miettimään yrittämistä uudemman kerran. Lähinnä vielä niin päin, että noudattaa kirjan vinkkiä mennä yrittämisen sijaan palkkatöihin. Väisänen kun hyvin todenmukaisesti toteaa, että ani harvasta on yrittäjäksi, vielä harvemmasta on menestyväksi yrittäjäksi. Hänen vinkki onkin, että useammalle palkkatyö on parempi vaihtoehto kuin yrittäminen. Täysin ilman pohjaa kyseinen vinkki ei silti ole. Kirjassa käsitellään ”väärän yrittämisen” aluetta laajasti ja hyvillä esimerkeillä.
Kim Väisänen jaottelee väärän ja oikean yrittämisen nelikenttään, jossa akseleina on yrittäjän taloudellinen tuottavuus ja ajankäytön vapaus. Nelikentässä voittajia ovat oikeaan yläkulmaan sijoittuvat tähtiyrittäjät. Nämä yrittäjät ovat taloudellisesti tuottavia, mutta siitä huolimatta heillä säilyy vapaus omaan ajankäyttöön.
Yrittäjänarkomaanit, joita palkkatöissä kutsutaan työnarkomaaneiksi, eivät puolestaan pysty irtaantumaan töistään vapaa-ajallaankaan. Vaikka itse yrittäminen olisikin taloudellisesti tuottavaa ja työstä irtaantumiseen olisi sen puolesta mahdollisuus.
Elämäntapayrittäjällä on usein vapautta yrittämisen suhteen, mutta taloudellisen puolen kanssa voisi mennä paremminkin. Elämäntapayrittäjyyteen liittyy usein vahva sitoutuminen, kiintymys ja innostuminen tekemisestä. Oman näkemykseni mukaan nämä ovat niitä, kenen mielestä tärkeämpää on tehdä kivoja juttuja omaan tahtiin, kuin miettiä miten tekemisellä rikastuu.
Kaikki edellä mainitut ovat niin sanotusti oikeanlaista yrittämistä. Väärää yrittämistä puolestaan on vasemman alakulman yrittäminen. Näiltä yrittäjiltä yrittäjyys vie kaiken antamatta mitään tilalle. Painetaan pitkää päivää, mutta ei saada siitä edes rahaa vastineeksi. Väisänen sanookin oivallisesti, että väärän yrittäjän yrittäminen on tulon- ja hyvinvoinnin siirto yrittäjältä asiakkaalle. Vääriä yrittäjiä löytyy muun muassa kukka- ja elintarvikekioskeista, käsityöläisammateista ja kivijalkamyymälöistä. Koska minulla myös on pieni kivijalkamyymälä, pystyn samaistumaan tähän. Avatessani noutomyymälän tammikuussa 2020, siellä ei tainnut käydä koko kuukauden aikana kuin muutama asiakas. Sama jatkui maaliskuuhun asti, kunnes eteen tuli koronapandemia. Luin kirjan juurikin noihin aikoihin ja jäin miettimään, että toden totta, tässä ei ole mitään järkeä. Päivystää myymälässä, jossa ei käy asiakkaita eikä siellä oikein voinut tehdä muitakaan asioita fiksusti. Joku kun voi kuitenkin tulla ja keskeyttää tekemisen. Enkä pitänyt ovia edes auki kuin kahtena ja puolena päivänä viikosta. Samalla tuo sai minut vahvemmin ymmärtämään, että tämän päivän kivijalka tarvitsee ympärilleen muutakin kuin pelkän myymälän. On se sitten vahvaa verkkopanostusta tai elämyksellisyyden rakentamista kivijalan ympärille.
Vaikka kirjassa tuodaan monessa kohtaa esiin yrittämisen olevan paljon työläämpää ja vaikeampaa kuin helposti kuvitellaan, siinä käsitellään montaa onnistumiseen liittyvääkin edellytystä. Kirjasta löytyy useita hyviä esimerkkejä niin yrityksen arvoista, yrittäjän motiiveista kuin erilaisista yritysmuodoistakin. Esimerkeistä huomaa Kim Väisäsen taustan bisnesenkelinä ja Venture capital rahoittajana, joten siitä löytyy hyviä vinkkejä myös startup maailmaan. Yksi esille nostettavista asioista on liian suuret kuvitelmat siitä, miten ja minkälaisilla resursseilla oma uusi idea valtaa markkinapotentiaalin. Samoin kun se, miten paljon kasvurahoitusta tarvitaan jos tavoitteena on saavuttaa ”unicorn” status. Kyseisellä termillä kutsutaan startup-yritystä jonka arvostus saavuttaa miljardin dollarin rajan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Supercell, jonka nousua miljardiluokkaan siivitti yli sadan miljoonan euron kasvurahoitus. Se on paljon rahaa se. Tässä on mietittävää monelle. Oman viiden henkilön pikakyselyn osalta kukaan ei arvannut edes kokoluokkaa kohdalleen, vaan arviot olivat jotain sadantuhannen ja miljoonan dollarin väliltä. Tämä viestii mielestäni sitä, että moni ei ehkä edes ymmärrä miten paljon työn lisäksi tarvitaan rahaa päästääkseen Supercellin asemaan.
Kirjasta löytyy myös hyödyllinen lista yrittäjyyden yleisimmistä valheista ja sudenkuopista. Pystyin itsekin samaistumaan näistä moniin ja osa pätee mielestäni myös muuhunkin kuin yrittämiseen, kuten esimerkiksi tuotekehittämiseen.
Väärän yrittämisen kuolemansynnit:
Hyvä tuote myy itse itsensä. Tämä on Väisäsen mukaan valheista suurin. Hyvä tuote ei ole koskaan myynyt itseään ja nykypäivänä se on tiukan kilpailun takia vielä vaikeampaa. Apple tekee monen mielestä hyviä tuotteita, mutta silti se käytti vuonna 2016 pelkkään myyntiä tukevaan mainontaan 1,8 miljardia dollaria. Gartnerin mukaan vuosina 2016-2017 yritykset käyttivät markkinointiin noin 10-13 prosenttia liikevaihdosta. Mitä suurempi yritys, sen suurempi prosenttiluku.
Hommat hoituvat nopeasti. Sijoitusmaailman viisaus, että voitot tehdään hitaasti ja tappiot nopeasti pätee myös yrittämiseen. Hyvien yritysten rakentaminen on suhteellisen hidasta puuhaa. Suomessa Kasvu Open -kisan finalistien keski-ikä oli 2017 8,5 vuotta. Nämä yritykset ovat kuitenkin niitä kasvunälkäisimpiä mitä tästä maasta löytyy.
Kilpailu ei vaikuta. Liian usein kilpailijat aliarvioidaan. Oletetaan, että he antavat periksi huomatessaan yrityksesi ylivoimaisuuden. Todellisuudessa kilpailulla on mahtava voima. Ainoa tapa selvitytyä on kehittyä. Kuten kirjassakin sanotaan, vastatuuli loi viikingit.
Asiakas on tyhmä. Abraham Lincoln aikanaan sanoi: ”Voit huijata kaikkia ihmisiä jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa, muttet pysty huijaamaan kaikkia ihmisiä kaiken aikaa”. Tämä pätee myös yrittämiseen. Jos yrität myydä huonoja tuotteita ylihintaan, aina löytyy vaihtoehto. Ennen pitkää myös monopoleille
Suuri asiakas on hyvä asiakas. Suuret asiakkaat eivät pienelle yritykselle ole useinkaan siunaus, vaan päinvastoin. Olen itsekin sivusta seurannut, miten isot yritykset käyttävät asemaansa surutta hyväkseen ja sitovat pienen toimijan kaikki resurssit. Eikä vaihdossa välttämättä saa kuin palavereita ja lupauksia suuresta potentiaalista. Pahimmillaan kaikki munat on yhdessä korissa ja kun yhteistyö ei jatku tai etene odotetusti, oman yrityksen tulevaisuuskin näyttää huonolta.
Oma vinkkini onkin, että unohda aloittavana yrityksenä isot markkinaa määräävät yritykset ja keskity pienempiin, joilla on aito halu tehdä yhteistyötä. Yhteistyössä kun molemmat saa jotain, ei vain toinen.
Pärjään kyllä yksin. Kukaan ei pärjää yksin. Yrittäminen on viime kädessä tiimityötä. Omien työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden kuin oman perheenkin kanssa. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta. Erään Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan 46 prosenttia startupeista kaatuu yrittäjän epäpätevyyteen. Tähänkin voisi auttaa, jos kysyisi joskus neuvoa tai apua.
Kaikkiaan Kim Väisäsen kirja Väärää yrittämistä on mielenkiintoista luettavaa ja antaa monia ajatuksia siitä miten asioita pitäisi tehdä. Sanoisinkin, että sen pitäisi olla jokaisen yrittämistä suunnittelevan tai siitä kiinnostuneen lukulistalla. Kirjan ehkä itselleni mieleenpainuvin sitaatti mukaili Leo Tolstoin Anna Kareninaa. Lopputuloksen voi tiivistää siihen, että jos yrittämisen ainoa motiivi on raha, todennäköisyys epäonnistua on suuri.
”Kaikki hyvät yritykset ja yrittäjät menestyvät omalla tavallaan, kaikki onnettomat yritykset ja yrittäjät ovat toistensa kaltaisia.”
Essee kirjoitettu alunperin Proakatemialle osana Yrittäjyyden YAMK-tutkintoa.
Jkaksi Oy on tuotteistuksen ja asiakaskokemuskehittämisen asiantuntijayritys, jolta saat niin näkemyksiä kuin vinkkejä liiketoimintasi solmukohtien avaamiseen. Usein myös pienillä asioilla saadaan aikaan isoja tuloksia. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tai varaa suoraan aika kalenteristani .
Comments