Morten Hansen sanoi Nordic Business Forumissa osuvasti, että AI ei vie työtäsi. Ihminen joka käyttää AI:tä vie. Näin taisi käydä Veikkauksen joulukalenterikuvan kanssa ja jälki on sen mukaista. Ihminen osasi käyttää tekoälyä, mutta ei selvästikään osannut tulkita sen tuloksia.
Kalenterin näennäisesti tunnelmallisessa joulukuvassa kun ihmiset ovat paremminkin kasvottomia ihmisen kaltaisia olioita, kuin ihmisiä. Takassakin taitaa palaa edellisen vuoden joulukuuset perinteisten klapien sijaan. Taiteessa on lupa ottaa vapauksia tulkintaan, tällä kertaa lopputulos on kuitenkin helposti tunnistettavissa tekoälyn luomaksi. Veikkauksen viestinnästä asia vahvistettiinkin, kun Ilta-Sanomat siitä kysyi.
En tiedä onko taustalla ollut ajatus korvata graafikon työ kätsysti tekoälyllä, vai onko graafikko ajatellut tekevänsä homman nopsaan ja helposti AI:lla. Ajateltu sitten, että ei sitä kukaan huomaa kun näiden laatu on nykyään jo niin hyvää. Oli asia miten päin vain, tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä keinoälyn käyttäminen voi lopulta saada aikaan ja mitä me asiakkaina ollaan valmiita myös hyväksymään.
Nopeus ja helppous ratkaisee. Ei huomata tarkistaa faktoja tai lopputulosta, riittää kun se on sinne päin. Kuka tahansa pystyy tekemään uskottavia myyntitekstejä ja tuotekuvauksia ChatGPT:llä. Kuvia tulee kuin liukuhihnalta, kun osaa vaan muotoilla pyyntönsä oikein Midjourneyhyn tai moneen muuhun AI kuvasovellukseen. Mutta mihin katosi ammattiylpeys ja vaatimus ammattitaidosta? Ammattilaiseksi, tai edes osaajaksi, ei tulla vain tekoälyltä tai Googlelta kysymällä.
Herääkin kysymys, miten huonoa laatua olemme valmiit hyväksymään, jos sen vain saa helposti ja nopeasti?
Hyvä paha tekoäly?
Tänä päivänä sisältöä luodaan käsittämättömiä määriä päivittäin. Niin kuvallista kuin sanallista. Yhä useampi kuva somejulkaisuissa ja artikkeleissa on jo tekoälyllä (AI, Artificial Intelligence) tehtyjä. Samalla ne on usein hyvin geneerisiä, lähinnä vain täytettä somefeediin. Videoita tehdään käyttäen valmiita mallipohjia. Osa on hyvinkin ammattimaisen oloisia, mutta uniikkius katoaa kun samaa käyttää kaikki samaan trendiin hyppäävät. Mikä erottaa tekijät toisistaan, jos se luova sisältö tasapäistetään?
Jos kuka vain pystyy tekemään tekoälyllä pikaoppaan tai tuotekuvaukset lähes aiheesta kuin aiheesta, mistä lukija tietää onko sen julkaisijalla oikeasti kokemusta asiasta? Jos Veikkauksen tasoinen yritys painaa 1000000 joulukalenteria geneerisellä tekoälykuvalla, eikä ketään se haittaa, niin mikä on vaatimustaso graafiselle materiaalille? Riittääkö ihmisille todellisuudessa jo täysin geneeriset tekoälytuotannot, kun siihen tasoon on jo silmä tottunut?
Ei tekoäly kaikessa nyt niin huono silti ole. Tekoälyn hyödyntämisen hyviä puolia tuskin kukaan kieltää. Se nopeuttaa monessa tapauksessa työtä ja osaa yhdistellä useita eri tietolähteitä. Sillä säästetään niin aikaa kuin rahaa. Ongelma vain on, että laatu on riippuvainen tekoälyn käyttäjästä. Jos lähtötietojen laatu on huonoa, ei voi odottaa timanttista lopputulosta. Mikäli kysyjä ei tunne aihetta mikä on työn alla, hänellä ei myöskään ole eväitä arvioida lopputuloksen laatua. Ammattilaisille on paikkansa, käyttäkää niitä. Vaikka se olisikin kalliimpaa kuin tekoälyn kanssa puuhastelu.
Tekoäly on hyvä työkaveri, se vain tarvitsee usein ammattilaisen avukseen.
Jkaksi Oy on tuotteistuksen ja asiakaskokemuksen asiantuntijayritys, jolta saat niin näkemyksiä kuin vinkkejä liiketoimintasi solmukohtien avaamiseen. Myös niiden uusien ideoiden editämiseen. Usein myös pienillä asioilla saadaan aikaan isoja tuloksia. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tai varaa suoraan aika kalenteristani .
Comentarios